Jennan aamu alkoi tänään pienellä vatsakivulla. Siitä huolimatta lähdettiin tyttöjen kanssa Kaneshien markettiin katselemaan ja ihmettelemään. Reissun aikana kipu paheni. Kotiin päästessä olo oli jäätävä. Kuitenkin uni voitti jossain vaiheessa ja kipu laantui. Illalla seitsemän aikaan kipu oli sietämätöntä, mutta onneksi Tomi kaikkien afrikkasairaiden sankari, toi muutaman pillerin, joiden avulla kipu laantui ja olo helpottui melkeinpä terveen ihmisen mittoihin...
Onneksi Matleena ja Emmi pääsi kuitenkin illalla vielä käymään kaupoilla. Matleena osti Jennalle sellasen suojelunorsun, se toivottavasti pitää noi pahemmat taudit vähän ees poissa meikäläisestä. Huomenna oli tarkoitus lähteä apinakylään, mutta pahasti epäilen, että reissu jää tekemättä. Valheellisen terveyden tunnon saattelemana saa toki haaveilla, mutta epäilen, että sotaa ei ole vielä voitettu, vaikka taistelussa päästiinkin niskan päälle. Jos kipu palaa, huomen aamulla kohti sairaala ottamaan malariatestit. Plaah. Hyvää yötä!
